Huominen pelottaa…

Pelkäsin masennus-diagnoosia niin paljon, että pitihän siitä blogikin kirjoittaa… blogi kirjoitettu vuonna 2012.

”Maanantai on viikon ensimmäinen päivä, jolloin mikään ei onnistu. Kaikki menee puihin, eikä mikään suju oikein. Varsinkin, jos on juhlinut sunnuntaina, olo on tuplasti kamalampi maanantaina. Maanantaina ei ikinä tapahdu mitään kiinnostavaa, ja jos tapahtuukin, se on vahingollista kaikille. Maailmanloppu ei kuitenkaan tule missään tapauksessa maanantaina, vaan torstaina. Maanantain henkilö on Karvinen. Hänhän inhoaa maanantaita.”
Lähde: Hikipedia

Niin tai näin. Yllätys yllätys, ei se maanantai ole minunkaan suosikki päiväni.

Varsinkin huomisen jälkeen, minä voin vihata maanantaita lopunikäni. Huomenna minulla on lääkäri, jolloin pitää lähteä juttusille lääkityksestäni.

Kuten aikaisemmassa blogimerkinnässäni/vuodatuksessani ilmoitin, sairastan varsin viheliästä sairautta, kilpirauhasen vajaatoiminta. Nyt on tilanne taas se, että lääkitys ei toimi oireiden perusteella. Verikoe arvot olivat ok, mutta olo ei ole sen mukainen. Mielialat ovat taas maassa, ajatukset varsin sekavia, unettomuutta, huolimattomuutta yms.
Menneellä viikolla korjailin lääkitystäni taas omatoimisesti. Ei auttanut, arvelen, että korjaus johti siihen, että minulla meni liikatoiminnan puolelle. En rupea oireita sen enempää luettelemaan.

Kyllähän se korjaus piristi oloa, mutta ei se poistanut mm. sitä huolimattomuutta. Tässä on viimeviikon perusteella alkanut taas heräämään ajatus siitä, että perheneuvolan ihmiset ovat ehkä saattaneet olla oikeassa minusta… 😛

Huomenna myös selvitetään se, että olenko minä sairastunut masennukseen. Toistamiseen, ensimmäinen kerta ei tosin johtanut mihinkään… Onneksi.

Ei tässä muuten mitään, mutta kuten taas aikaisemmassa blogimerkinnässä olen maininnut, minulla ei ole varaa yhtään sairastaa koko sairautta. Jos minulla todetaan masennus, se on samalla loppu unelmilleni tulevaisuudesta merillä. Tässä oikeastaan on se pelko huomista kohtaan.

Miksi kukaan ei tunnu tajuavan sitä, että kilpirauhasen vajaatoimintaan kuuluu myös mielialojen laskeminen => masennusoireet. Itseasiassa, monet masennusta ”sairastavat” eivät välttämättä sairasta masennusta, vaan juuri tätä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Minullehan meinattiin jo kesällä kirjoittaa lääkkeet masennukseen.

Noh, sen näkee huomenna…

Huomenna voin olla aika myrtynyttä miestä juurikin diagnoosin takia. Toivon todellakin, että vain lääkitystä korjataan. Minä en todellakaan toivo, että minulle määrätään masennuslääkkeet, se on sitten loppu kaikelle työlle mitä olen yrittänyt tehdä tulevaisuuteni vuoksi.

Mitä luulet, olenkohan minä asettanut itselleni liian kovat ja mahdottomat tavoitteet, pitäisikö löysätä pipoa, vai mitä pitäisi tehdä? Luovutanko vai mitä…? Viimeviikon hölmöilyiden perusteella järkevintä olisi vain luovuttaa, mutta mutta…

Tietoa kirjoittajasta

Risto Holopainen

Kuopiolainen tubettaja ja blogaaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *